Naistenpäivä

Siitä on kohta viikko, naistenpäivästä. K osti minulle kukkia ja suklaata, mutta valitettavasti ne eivät jääneet päälimmäiseksi mieleen siitä päivästä. Perjantaina alkoi niin ikään minun 8pv työviikko, kuin myöskin ikävä ja suru. Jouduimme perjantai iltana hyvästelemään yhden rakkaista karvaisista ystävistämme, Teddy ♥

Ikävä on kova, mutta päiväpäivältä olo rupeaa helpottamaan ja tahdon uskoa, että nyt hänen on parempi olla. Suojelusenkeltemme lukumäärä kasvoi yhdellä, vaikka olisimme voineet pitää hänet vielä pitkään luonamme. Onneksi saimme edes seitsemän vuotta yhteistä aikaa. Lepää rauhassa kultaseni ♥

Oliver ♥

Heippa! Olen miettinyt muutamia postaus ideoita ja ajattelin jospa esittelisin lemmikkini yksitellen täällä :)
Päätin, että aloita kanssani asuvista ja siitä nuoremmasta, joka meille ensin saapui eli esittelyssä Oliver!

Olimme miettineet koiran ottoa jonkin aikaa, mutta esteenä tuntui kokoajan olevan ajan puute ja asuntomme pienuus. Olin muutamia vuosia aiemmin ollut hyvin kiinnostunut eräästä isosta kissarodusta, Maine cooneista.
Sain "myytyä" idean K:lle, että kissa olisi helpompi meille tällä hetkellä ja voisimme miettiä koiraa joskus, kun ehkä omistamme isomman talon.
Rupesin selaamaan netistä tietoa Cooneista ja etsimään meille pentua. Kaikki tapahtui yllättävän nopeasti ja ihastuttava Oliver oli varattu meille. Kävimme katsomassa pentua 5vk iässä sen kasvattajalla, joka löytyikin ihan naapuri kunnasta. Olimme haltioissamme emmekä olisi millään malttaneet odottaa enää.

Luovutusta edeltävänä päivänä sain puhelun töihin ja kasvattaja kertoi, että voisin hakea pennun hänen työpaikaltaan, sillä oli käyttänyt ne viimeisessä eläinlääkärin tarkastuksessa. Lähdin innoissani töistä Mustin ja Mirrin kautta (kantokoppa) hakemaan karvapalloa.
Kotiutuminen tapahtui helposti. Maine Coon on luonteeltaankin hyvin seurallinen ja tulee hyvin toimeen niin ihmisten, kuin muiden eläintenkin kanssa. Ensimmäisenä yönä Oliver tuli jo kainaloon nukkumaan :)

Ensimmäinen eläin tuttavuus oli Otto. Eka aristeltiin todella paljon, mutta uteliaisuus vei voiton.

Luin jostakin hiukan enne Oliverin tuloa, että Maine Coon on hyvin seuran kipeä ja se turhautuu helposti ilman seuraa ja virikkeitä. Niinpä olimme päättäneet hankkia toisenkin kissan kevään aikana. Ensiksi ideana oli, että otamme maatiaiskissan, sillä Coonit ovat ihan hyvissä hinnoissa. Satuin kuitenkin löytämään toisen Cooni pojan hiukan edullisemmin ja niinpä viikkoa myöhemmin Oliveria pari kuukautta jo vanhempi Cooni poika kotiutui meille, Alvin. Pojilla oli heti yhteinen sävel ja ovatkin jo yhteen kasvaneita.
Teen Alvinista ihan oman postauksen myöhemmin :)

Millainen kissa Oliver sitten on?
Itsepäinen, röyhkeä, äänekäs, mutta silti niin ihana ja hellyyttävä karvakorva. Oliver on kaksikon aivot.
Se kekskii kaikkia jekkuja varsinkin silloin, kun haluaa ruokaa ja rupeaa herätämään meitä noin klo 5 aamuyöstä. Oliver myöskin osaa avata peltisen kuivaruoka astian kannen.
Jos hiekkalaatikko on herran mielestä liian likainen hän suuntaa suihkukoppiin tai jopa tiskialtaaseen pissalle. Nurkkiin ei ole kumpikaan koskaan laskenut.

Hän osaa myöskin olla hyvin valikoiva ruokansa suhteen ja vain pari ruoka laatua kelpaavat. Herkut onkin ihan toinen juttu Whiskasi-temptations herkut ovat inhan ykkös juttu. Veden juonti on myös erittäin haastavan oloista, sillä hän ensi kaivaa kuppinsa "esiin" ja tämän jälkeen upottaa tassunsa sinne ja nuolee veden tassuistaan jota seuraa sitten itse veden pois kaivuu kupista. Meillä siis kannaattaa varoa märkää lattiaa.

Rakensimme kissoille kesällä ulkotarhan, mutta vielä ei olla päästy ihan kunnolla käyttämään sitä. Sinne pitäisi ajaa vielä multaa pohjalle ja istuttaa nurmea sekä rakentaa virikkeitä. Valjaissa sitten ollaankin oltu ulkosalla enemmän. Tosin näin talvella herrat eivät edes halua ulos, sillä tassut jäätyy, vaikka hankeen olenkin molemmat heittänyt pariin otteeseen ;)

Oliver vääntyy mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Ristityt takajalat ovat kaverin "tavara merkki" ja mahdollisiman pitkäksi venyminen. Lemppari paikkoja löhöillä on kaikki tasot, niin kuin kuvista voi päätellä.

 Oliver ei ole mikään sylikissa ei sillä etteikö sitä syyliin voisi ottaa, mutta hetken päästä se rimpuilee pois. Se ei myöskään tykkää tulla ihan viereen nukkumaan vaan pitää vähintään muutaman kymmennen sentin hajuraon. Niinpä se öisin nukkuu joko raapispuussaan tai meidän jalkopäässä.

Reppuselkä on tämän karvapallon juttu. Sen se aloitti reilun puolenvuoden iässä ja hyppääkin selkään välillä varoittamatta. Se on todella mukavaa, jos päällä on vaan toppi tai ohut paita...Selässä hän sitten matkustaa välillä pidemmänkin aikaa, jos haluaa.
Joka kerta kun tulee kotiin Oliver tulee ovelle vastaan ja pitää ääntä. Se naukuu todella usein ja yritinkin saada kuvattua pienen ääni näytteen teille, mutta en saa ladattua videota tänne bloggeriin?
Siinä esittelyä Ollista kerrakseen, kyselkääpi jos jotain haluatte tietää hänestä :)

Kunto kohdilleen

Heips, ajttelin kertoa hiukan omasta kunnostani ja siitä mitä minun tulisi sille tehdä.
Kerron nyt kuitenkin ensimmäiseksi, että eilen illalla suunnitelmat muuttuivat leffaan lähdöstä koti-leffa-iltaan.
Käväistiin Hyvinkäällä ostamassa elokuva ja pientä mutusteltavaa ja istuttiin ilta mukavasti koti sohvalla :)
Leffa joka löydettiin oli jopa ihan hauska! Hiukan sekava ehkä osittain, mutta itse ainakin pidin. Kyseessä oli siis Polttarittaret-elokuva, jossa nähtiin mm. Kristen Dunst, Isla Fisher,Rebel Wilson ja monta muuta suht tunnettua näyttelijää.

Ja nyt siihen kunto puoleen. En ole koskaan ollut mikään suuri "liikunta fani" ja mukavuudenhaluisuuteni vuoksi jään helposti sohvaperunaksi. Tämä ei kuintenkaan ole koskaan näkynyt kovin hyvin kropassani, sillä olen aina ollut sopusuhtainen mitoiltani.
Nyt huomaan kuitenkin, että viimeisen neljän vuoden aikana yleiskuntoni on lähtenyt rapistumaan (ei enää pakollista koululiikuntaa). Kestävyyteni niin raskaiden esineiden nostossa, kuin vaikka halkohommissa on heikentynyt huomattavasti. K huomautteleekin tästä minulle aika ajoin ja yrittää patistaa minua tekemään jotain sen eteen. Motivoituminen ja liikunnan sovittaminen tähän hetkeen tuntuu välillä mahdottomalta, vaikka se ei sitä ole. Voisin tässä koneella istumisen sijaan tehdä vaikka kyykkyjä tai vatsalihaksia, mutta ei.
Tiedän mitä haluan, mutta kun haluan nähdä tulokset heti ja se ei vain ole mahdollista.

En haluaisi laihtua, sillä koin sen 5 vuotta sitten seurustelumme alkumetreillä painoni tipahti kuukaudessa 10kg ja vielä 3kg lisää parin seuraavan kuukauden aikana. En näyttänyt enää kovin terveeltä ja vaikka söin normaalisti ei paino noussut helposti. Johtuneeko silloin käyttämistäni pillereistä, seurustelusta vai jostain muusta kuka tietää. Voin kertoa, että en 166cm pitkänä henkilönä näyttänyt omasta mielestäni kovi hyvältä 49kg:na. Pikkuhiljaa loppuvuodesta painoni rupesi jälleen nousemaan muutamallla kilolla ja se vaikutti ulkoisesti jo paremmalta.

Minä Turkissa 2009

Nyt silloin aikanaan kadonneet kilot ovat lähes kokonana tulleet takaisin ja olen suhteellisen tyytyväinen. Tarkoitukseni olisi vain yrittää kiinteyttää sitä olemassa olevaa massaa ja ehkä saada sitä jopa hiukan lisää.
Ja kyllä omat tavoitteeni kohdistuisivat vatsanseutuun ja takapuoleen, kunhan pääsisin vauhtiin. Kukapa ei haluaisi hyviä vatsalihaksia ja täydellistä peppua ;)
Ruokavalioni vaatisi myös kohennusta, sillä parhaillaan mussutan mikrossa lämmitettyä grillimakkaraa ketsupin kera namnam.

 Jospa auringonvalo ja orastava kevät saisivat liikettä tähän ruhoon? aika näyttää. Toivotaan parasta!

Kuvat täältä

Party dress

Parin viikon päästä olisi suvun keskuudessa juhlittavana yhdet 60:set.
Harvoin pääsee ns. kunnon juhliin, joten nyt ajattelin panostaa ja jopa ostaa mekon ;)
En siis ole mitään mekko ihmisiä, mutta jospa tämän kerran.
Löysin Nellyltä yhden kauniin ja mielestäni kyseiseen juhlaan sopivan mekon. Sen metsästys olikin sitten ihan arpa peliä ja nyt toivon saavani sen ennen h-hetkeä.

Ajattelin yhdisttä tähän joko mustat tai punaiset korkokengät ja kirkkaan punaiset huulet. Pitäisi käydä myös huoltamassa nyt jo hiukan rapistuneet ripsipidennykset ennen juhlia.

K halusi vielä tänään käydä leffassa, joten lähden tästä puuteroimaan nenäni, että ehditään ajoissa!
21 tapaa pilata avioliitto täältä tullaan!

Saturday

Eilen lähdettin yhdeksän pintaan kohti Vantaata. Suunnitelmissa oli Ikea-Itäkeskus-Jumbo-leffa reissu näin vapaa viikonlopun piristykseksi. Pikkuisen muutettiin suunnitelmia ja jätettiin tuo Itäkeskus välistä.
Ikeassa käväistiin ensin hakemassa keittiöjakkara ja muuta tarpeellista. Tästä jatkettiin Tammistoon ja pistäydyttiin Gigantin megasoressa sekä Iittala outletissa. K löysi itselleen uuden parranajo koneen ja minä jäin vain himoitsemaan uutta kameraa!

Jumbossa pyörittiin parin tunnin ajan ennen leffaa ja syötiin Rossossa pastat. Nappasin Zara ale pöydästä myös farkut niitä kokeilematta ja kotona huomasin, että vetoketju olikin rikki! Piyää käydä viikolla palauttamassa :)
Parhaillaan elokuvissa pyörii monta todella hyvää elokuvaa jotka haluaisin nähdä. Kävimme katsomassa Lumoavan kirouksen, joka kertoo lumoaja (noita) tytöstä. Tyttö rakastuu kuolevaiseen ja 16-vuotis syntympäivänään hänen todellinen luontonsa selviää kääntyykö hän pimeän vai valon puoleen.
Ihan hyvä leffa mielestäni ja hyvin toteutettu :)

Kotimatkalla K:n oli päästävä hakemaan hiukan välipalaa.

Kaikkea sitä tarttui mukaan, mutta tällä kertaa onneksi kaikea oikeasti tarpeellista :)